Halpamatkojen matkanjohtaja optimoi hyvin ja paatti, etta seurue viettaa kolme yota Motuekassa. Motelli oli hyva ja halpa. Heti Motuekaan saavuttuamme Mirkku antoi Tomille tasakymmenvuotislahjan hieman etuajassa. Voihan olla, etta Tomin kiukuttelut kyllastyttivat ja halusi saada pojan takaisin ruotuun, heitattamalla taman lentokoneesta ulos 13000 jalan korkeudesta. Nain mukavalta kaksi ensimmaista viikkoa aviossa siis tuntuvat ;)

Lauantaiaamuna Tojotan nokka kaannettiin kohti Kaiteriteria ja Abel Tasmanin kansallispuistoa. Ennakkoluuloista huolimatta turistit loistivat poissaolollaan. Saimme kanooteilla meloa kahden oppaan kanssa keskenamme. Toinen oppaista oli alunperin Hollannista kotoisin ja asunut nelja vuotta kiwimaassa. Opas kertoili koko matkan tarinoita Uuden-Seelannin historiasta ja luonnosta, joten kaksi tuntia hurahti todella nopeasti. Mieleen jaivat mm. kuollut opossumi on paras opossumi ja kaikki nelijalkaiset pahasta. Iltapaivaksi lahdimme vesitaksilla pienelle kavelyretkelle 5-6km kansallispuistossa. Turistien poissaolo nakyi myos vesitaksissa, olimme ainoat asiakkaat. Lauantaina naimme ensimmaista kertaa ihan oikean vesisateen, mutta se ei menoa haitannut.

Motuekan erikoisuus on vanha goottilaistyylinen kirkko, jossa toimii nykyisin ravintola. Tuskin tapahtuisi Suomessa. Kavimme katsastamassa ruuan laadun ja poistuimme mahat taynna gothic burgeria.