Pieni jumppaaja (jolle emme vieläkään ole keksineet oikein työnimeä) oli oikean kokoinen ja näköinen, kaikki osat paikallaan kun kävimme ultrassa 9.5. Aika on hurahtanut järkyttävää vauhtia, puoliväli meni jo ja vauhti tuntuu vain kiihtyvän.

Liikettä on alkanut tulla yhä enemmän, aiemmin vain yksittäisiä muljuiluja, nyt kuitenkin useasti päivässä tulee jumppasessioita. Olo on kuitenkin mitä parhain, ei vielä väsytä tai ole kovin raskasta, supisteluja ja kiristelyjä ei ole ollut ehkä n. viikkoon  eikä ole enää paha olo eikä vielä RASKAS olo. Energiseksi keskiraskaudeksi kai tätä kutsutaan... Ja samalla PIhla on ruvennut kävelemään jo matkoja autolle, hissille, kotiovelle, joten kanniskelukin on vähentynyt.

Ilmoittauduimme Pihlan kanssa jo muskariinkin joka alkaa syksyllä. Superhelppoa kun muskari on naapuritalossa :D Keskusta-asumisen hyviä puolia.